Voi hyvät hyssykät tätä kosteutta.
Makuuhuone ja siellä sänky on tällä hetkellä minun paras kaveri.
Yöt en saa nukutuksi. Nukahtaminen kestää ja sen oikean asennon löytäminen kestää. Sitten kun unenpäästä saa kiinni herää sietämättömiin kipuihin ihan koko kropassa. Sattuu nukkua kyljellään, mahalla ja selällä nukkuminen ei minulta ole luonnistunut ties kuinka moneen vuoteen selkäni takia .
Aamulla kun kello soi voisi vaikka kuristaa jonkun. Väsymys on sietämätön. Ja kun tietää että taas joutuu taistelemaan sieltä sängynpohjalta päästääkseen.
No mutta minä kyllä pääsen sieltä tavalla tai toisella joka päivä vaikka itkua vääntäen.
Tuolla makkarissa olen kiinnittänyt lamput keittiösohvan puukanteen. Täytyihän sillekin löytää jokin käyttötarkoitus ;).
Meillähän on keittiönsohva sängynrunkona nykyään. Ja hyvin se on toiminut :)
Onneksi minulla ensiviikolla lääkäri sillä minulla ei taida lääkitykset enään olla ihan kohillaan ;). Niistä ei enään ole minulle mitään apua.
Minulla menee nimittäin järki tai siis se mitä nyt mahdollisesti saattaa järjestä olla jäljellä näiden kipujeni kanssa.
Pikkumies kysyi tänään tarhamatkalla että milloin sinä äiti menet töihin? Vastasin että sitten kun äiti ei enään ole kipeä. " Missä sinun työ on?" Keravalla, lähellä lentokenttää ( lähin paikka minkä ukko tietää )
" Mutta mehän asutaan Tammisaaressa eikö sinun työpaikka pitäisi silloin olla täällä?"
Seuraava puheenaihe oli karhut.
-Mitä karhu sanoo? *Murr
-Missä karhut asuu? *Metsässä
-Milloin karhu tulee tänne? *Toivottavasti ei koskaan
-Mitä karhu syö? *Marjoja
Eikä syö. Ne ottaa hunajaa from the beehive! *Täh? mistä? Mikä behive?
No sehän on mehiläisenpesä. Daa.
Näin meillä yleensä kävelymatka tarhaan menee. Tai sitten tutkimme matkalla JOKA IKISEN ASIAN.
Nyt minä menenkin tuonne kuvissa näkyvään huoneeseen sillä enään en jaksa edes istua.
Voikaa hyvin kaikki.
OIKEIN IHANAA TORSTAITA!
Kiitoksia kun piipahdatte kylässä :)