Se on sitten jo torstai
Pikku mies viety eskariin.
Paikkoja järjestelty.
Odotan että kahvi valmistuisi.
Aah OMA AIKA.
Minäpä luin kivan uutisen eilen svenska yle:n nettisivuilta.
Tenholassa liikkuu SUSILAUMA!
Kymmenen suden.
KÄÄK!
Ja juurikiin niillä main missä me huseeraamme.
Sudethan eivät hyökkää ihmisten kimppuun jos et tottakai häiritse heitä.
Mistä minä tiedän häiritsenkö kun minä siellä mettässä liikun?!
Tuleepi mielenkiintoinen viikonloppu.
En todellakaan odota näkeväni niitä.
Otin taas vaihteeksi esille nuo eläinprinttiset tyynynpäälliset.
Vaihtelu virkistää :)
Minun oli tarkoitus tänä kesänä maalata tuo puusohva, sillä oksakohdat paistavat maalipinnan läpi.
En ole sitäkään saanut aikaiseksi.
Pitäisi kai joku päivä ottaa itseään niskasta kiinni ja raahautua maaliostoksille.
Sitten taas mietin että haluanko maalata sen?
Haluanko ylipäätä pitää sen?
Minulla olisi nimittäin äitini ulkorakennuksessa eräs vanha puusohva jossa minun isäni isovanhemmat aikoinaan nukkuivat.
En vaan ole saanut kenenkään apua että olisin sen saanut raahattua ulos sieltä ulkorakennuksesta.
Olen kyllä pyytänyt isäntää ja poikia aktivoitumaan.
Mutta......
Se puusohva on paljon koristeellisempi kuin se joka minulla jo on ja joka minulla tällä hetkellä toimii meidän sänkynä.
Jospa minä pyytäisin vielä kiltisti poikiani auttamaan minua.
Ovat tulossa mukaan mökille viikonloppuna.
Äkkiäkös ne kippaisivat sen peräkärrylle :).
Tekisivät mamman iloiseksi. Hih....
Hui hai.
Tässä postausta kitjoittaessani alkoikin yllättäen tuntumaan että migreenikohtaus hiipii ylle.
Minulla yleensä "repii" päätä vasemmalta puolelta ja sitten alkaa näkö ensiksi sumenemaan jonka jälkeen sitten ne hemmetin sahalaitaiset kaaret jotka ei häviä vaikka silmät laittaa kiinni.
Onkin aika ottaa nenäsumute jotta en ihan toimimattomaksi mene.
Mukavaa loppuviikkoa!