Tiistaikuulumisia
Ulkona sataa vettä ja on todella harmaata.
Meillä ohjelmassa tänään puheterapiaa ja uimakoulua.
Koiraa ulkoiluttaessa eilen tapahtui jotain selässä jonka seurauksena kivuista tuli sietämättömät.
Edes kipulääkkeet eivät ole auttaneet.
Jotain on nyt taas tapahtumasa kun kuntoni rojahtanut silminnähden.
En jaksa enään kävellä pitkiämatkoja. Väsyn ja hengästyn.
Lihakseni eivät palaudu, ovat kuin maitohapolla joka päivä.
Puhelinta en edes jaksa pitää korvalla kun kädet väsyy.
Voimani ovat täysin poissa.
Ei kai vaan uupumus ole iskemässä.
Toin mukanani maalta muutaman, mielestäni hienot lusikat, jotka äitini oli heittämässä pois.
Ystävättäreni ilahdutti minua tälläisellä viherkasvilla ennen hiihtolomaa.
En tiedä kasvin nimeä. Tietääkö joku teistä?
Saa nähdä miten blogin kanssa käy.
Jaksanko jatkaa vai loppuuko postaukset?
Voikaa hyvin ja pitäkää huolta itsestänne!
Voi ei, voi sinua! :( Kun voisin hartaan toiveen voimalla parantaa vointiasi. Ei se taida toivomalla parantua, mutta ei kai siitä haittaakaan ole, joten toivon silti <3 Älä näe murhetta blogista, eihän sitä silloin tarvitse postailla, kun ei ole voimia, mutta voihan sen äärelle taas palata, kun siltä tuntuu.
VastaaPoistaHei
VastaaPoistaHienoja lusikoita, Auran ruusuja ovat nuo pienet ruusupäiset lusikat. Hyvä kun pelastuspartio ehti hätiin.
Kukka saattaa olla tuliköynnös, kurkkaa Googlesta kuvia.
Leppoisaa "hiihtolomaviikon" jatkoa sinulle.
Kaisa