Olen monen päivän aikana yrittänyt kirjoittaa postausta mutta kun ei vaan mitään ole saanut aikaiseksi, koneella istumisestakaan ei ole tullut mitään, Alaraajat tunnottomana, mieletötä pistelyä ja paineentunnetta. Normaaliahan tuo on minulle, mutta juuri nyt kosteana vuodenaikana ne ovat pahemmat :(.
Miettinyt niitä näitä. Ja rehllisesti sanottuna juuri tällä hetkellä en mitään positiivista juurikaan näe.
Olen reilut 3,5 vuotta kävellyt täällä kotona selkävaivaisena ja fibroni kanssa. Seinät ovat kaatuneet niskaani jo kauan sitten.
Saisin edes hieman tukea ja turvaa toiselta osapuolelta täällä kotona, mutta EI. Sekin tekee asian raskaammaksi.
Tämän tuolin oli äitini heittämässä pois, sillä "sisälmykset" istuinosasta olivat tulossa ulos.
Minä en voi katsoa sellaista että joku heittää jotain pois jonka voi korjata.
Joten minä raahasin sen kotiin ja korjasin pohjakankaan jotta " heinät " pysyisivät sisällä.
En tiedä annanko tämän kankaan olla vai pukisinko tuolin uuteen asuun ?!
Tämän tuolin pohjaan on lyijykynällä kirjoitettu Puuseppä Adolf Heiman tai jotain sinne päin.
Haluan kiittää teitä kaikkia ihastuttavista kommenteistanne edelliseen postaukseeni.
Kiitos <3
Aurinkoa päivääsi
Tosi nätti tuoli, onneks pelastit sen, tsemppiä sulle kaikkeen :)
VastaaPoistaKaunis tuoli, ehdottomasti säilyttämisen arvoinen! Jaksamista arkeesi! ♥
VastaaPoistaTuoli on kaunsi!
VastaaPoistaOn ikävää, jos ei saa toiselta tukea....voimia sinulle!
Ihastuttava tuoli juuri sellaisenaan, säästä ihmeessä myös tuo kangas. Onpa sinulla nyt hurjan raskasta, voi kunpa tilanteesi paranisi!!
VastaaPoistaTykkään tuolin mallista, mutta minä vaihtaisin kankaan. Näen sen silmissäni päällystettynä valkopohjaisella kankaalla jossa voimakkaan värisiä kukkia ehkä. Ei mitään ruusuja tms. vaan kirkasvärisiä modernihkoja.
VastaaPoistaToivottavasti olosi kohenee että jaksaisit arjen touhuissa.
Ihana tuoli, hyvä että pelastit sen. Jaksamista sinulle!
VastaaPoistaMiksihän elämän pitää olla toisinaan niin rankkaa... Toivottavasti pian helpottaa. Jaksamisia!
VastaaPoistaTuoli oli kyllä pelastamisen arvoinen, ihana. Sun blogi ihanaakin ihanampi.
E-R
Voimia sinulle arjen pyörteisiin ja muutenkin kipujen kanssa elämiseen. Tiedän työni (ja mieheni) puolesta, ettei kipujen kanssa eläminen ole tosiaankaan helppoa. Terveisin fyssari Laura
VastaaPoistaVoimia sinulle arjen pyörteisiin ja muutenkin kipujen kanssa elämiseen. Tiedän työni (ja mieheni) puolesta, ettei kipujen kanssa eläminen ole tosiaankaan helppoa. Terveisin fyssari Laura
VastaaPoistaVoimia sinulle arjen pyörteisiin ja muutenkin kipujen kanssa elämiseen. Tiedän työni (ja mieheni) puolesta, ettei kipujen kanssa eläminen ole tosiaankaan helppoa. Terveisin fyssari Laura
VastaaPoista