torstai 10. toukokuuta 2012

Aamulla herätessäni huomasin että yön aikana on satanut vettä. Ensi reaktioni ole että voi pentele. Mutta tarkemmin ajatellen se on ihan hyvä että vettä sataa. Katselin eilen puutarhaa ja totesin että kohta kaipaisivat kukat ja nurmikko vettä, kun aurinko porottanut monta päivää ja kuivattanut kaiken.
Nyt kuuluu ulkoota outoa jyrinää...... joko se on ukkonen tai sitten se on armeija joka posauttelee taasen granaatteja yms. aivan tuossa lähistöllä.


Meikäläisellä on tänä kesänä tiedossa luokkakokous Lappenrannassa. Aikamoista salapoliisi työtä ovat saaneet tehdä löytääkseen minut, sillä minulla ei ole tyttönimi käytössä. Mutta olivat sisarusteni kautta saaneet minut fb:ssä kii ;). Ajatella että muistavat vielä toisten nimiä 30 vuoden takaa. Ite kaivoin luokkakuvan esille ja kattelin naamoja ja nimiä joita olin raapustanut kuvan takapuolelle. En kyllä tunnistaisi heitä enään. En ole tavannut ketään heistä muutoni jälkeen. (-80). Ihan kiva saada tavata aika monia entisitä luokkakavereista :)
 Nyt on aika poimia lattialta muutama kuorma-auto, työkalupakki, moottoripyörä,juna ja kitara yms.
Mistähän ne tuonne lattialle ovat ilmestyneet?!?!

Oikein mahtavaa torstaita kaikille vierailijoilleni :)





3 kommenttia:

  1. Meillä oli lukion aikainen luokkakokous 20 vuoden takaa viime kesänä. Ihmeellisesti kaikki oli tunnistettavissa, mutta toisaalta yli puolet oli pois:(

    Nuo on ihania tapaamisia:) Kiva muistella vanhoja aikoja ja kauhuksi sai taas huomata kuinka me olemme vanhenneet tai lapset vaan kasvaneet ;)
    Niin se elämä menee eteenpäin, vaikka aina ei haluaisi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisihan se kiva jos kaikki voisivat olla paikalla mutta ymmärrettäväähän se on että pois jäämisä tulee olemaan.
      Emmehän me vanhene,lapset vaan kasvavat ;)

      Poista
  2. Ai teiänkin lähellä on varuskunta..täällä on kanssa, ihan tuossa äärellään. Välillä harmiksi asti kuuluu pauketta.

    Minuu harmittaa, etten jokunen vuosi sitten päässyt luokkakokoukseen kun olin sairaana. Myöhemmin on tosiaa tullu aateltuu, et ois pitänyt vaa sisukkaasti mennä, vaikka pää kainalossa sinne.
    Tuskin koskaan tulee osaa heistä enää nähtyä :(

    VastaaPoista