torstai 31. toukokuuta 2018



Tämäkin viikko mennä hurahtanut.
Minulla kun on tuo työkyvynkartoitus ollut jo kaksi viikkoa
ja vielä olisi kaksi viikkoa ainakin edessä.
En oikein tahdo pysyä tahdissa mukana.
Tänään sain nipun papereita joissa aikoja
MRIhin ja EEGhen mm.

Joskus aikoja sitten kirjoitin ja kerroin että minä sairastan masennusta.
Minulla edelleen tuo masennus elämänkumppaninani.
Pahimmat jaksot ovat paranemaan päin.
Minulle kesällä tuo puutarhassa kaiveleminen
on terapeuttista.
Puutarhassa kukkien parissa
touhuamisessa ajatukset
pysyvät kukissa.
Kaikki muu unohtuu.


Tänään olen terapiani jälkeen siivonnut köökkiä.
Yritän jaksaa järjestellä paikkoja täällä kotona
ennen kuin me lauantaina 
ylioppilasjuhlien jälkeen
suuntaamme Tenholaan mökille.





Ihanaa päästä hetkeksi pois kaupingin hälinästä.
Hieman latailemaan akkuja jotta jaksan
taas ensiviikolla juosta
fysiossa ja labrakokeissa ja kaikessa
muussa mitä minulle on suunniteltu.







Vasta juhannusviikolla pääsemme kunnolla mökkeilemään.
Parempi sekin kuin se että ei pääsisi ollenkaan.
Minulle tuo mökki metsässä pellon laidalla on paikka
jossa sielu lepää.
Puron solina ja linnunlaulu
on se mitä suurimmaksi osaksi kuulee.
Jokunen auto voi mennä silloin tällöin ohi.









Kun minä vihdoin voin oleskella mökillä ihan 24/7 on minun tarkoitus 

A) raahata vanha keittiönsohva ulos äidin ulkorakennuksesta
ja poistaa siitä värit. Maalaanko vai en on toinen kysymys.

         B) minun tarkoitus on maalata pirttipöytä ja penkit valkoiseksi

     C) on vielä epävarmaa maalaanko mökin katon valkoiseksi


Monen mielestä minä otan itselleni liikaa hommia
mutta minä niin tykkään tehdä juurikin tuollaisia asioita.
Keittiönsohva on sitten rarkoitus ottaa meille kotiin.

Huomenna minulla vapaapäivä,
joten se sujuu minulla siivouksen merkeissä.
Lauantaina pikkumiehellä päättäjäiset
ja sen jälkeen meillä lakkiaiset.
Sitten se on LOMA.
( toisilla )




HALAUKSIN

Erica  ❤







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti