KOLEAA
Tämä vuodenaika ei ole minulle hyväksi.
Kivut ja säryt pahenevat.
Ja se saa aikaiseksi sen että henkinen puoli kärsii siinä samalla.
Arjen pyörittäminen on yhtä taistelua.
Koko kroppa jäykistyy kahta kauheammin.
Hammasta purren mennään.
Ei siinä muukaan auta.
Valittelut eivät ainakaan.
Minulla EI asiat ole niin huonosti kuin monella muulla.
Päivittäin kuulee huonoja uutisia.
Ihmisistä joita tuntee jotka saavat diagnooseja jotka eivät lupaa hyvää.
Miksi siis valitan?
Päivä kerrallaan ja yritetään löytää positiivisia asioita myöskin kaikesta negatiivisesta.
Maanantaina olen viimeksi auringon nähnyt. Silloin napsin kuvia täällä kotona.
Kotirintamalla ei mitään suurempia.
Ei tuunailuja ei duunailuja.
Katsotaan mitä harmaankalseat päivät saavat aikaiseksi.
Löytyisiköhän isnpiraatiota aloittaa jotain?
Sitä ei koskaan tiedä mitä huominen tuo tullessaan.
Iloa päivääsi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti