lauantai 9. kesäkuuta 2018

Mökkielämää


Heipä hei teille kaikillle blogiini eksyville.
Täällä me olemme mökillä nauttimassa luonnonrauhasta.
Puro joka normaalisti solisee mökin lähistöllä on melkeinpä rutikuiva.
Eli puronsolina jää tällä kertaa kuulematta.
Vaikka luonto aivan rutikuiva on meillä täällä kaikki kukkapenkit vihreänä, samoin kuin kasvimaakin.
Ainoa mikä sai minut lausumaan muutaman Ärräpään oli se kun huomasin että minunpa kukilla ei enään ole mitään nuppuja. Eikä jo kukkivat kukat enään kuki sillä niitä kukkia ei edes ole.
Peurat jotka jonkin aikaa olivat kadoksissa ovatkin löytäneet minun kukkapenkit/kasvimaan.
Ensikeväänä joudun ilmeisesti virittelemään aitauksia jotta eivät tulisi ja veisi minun kukkani.
Pellot täynnä ruohoa ja kukkia.
Miksi siis minun istuttamani?

Viimeyönä oli lämpötila tippunut +5 asteeseen. Oli aavistuksen kylmä kun joudui lähtemään liikuttelemaan itseäni kipujen takia.
Tänäänkään ei mikään erityisen lämmin päivä ole ollut.
Mittari kylläkin näyttää +18 astetta. Ei tunnu lämpimältä kun oli jo tottunut sietämättömiin helteisiin.
Paitsi kun piipahdimme Pohjanpäivillä sattui Pohjassa aurinko porottamaan oikein kunnolla.

Tänään joudun laittamaan takkaan hieman tulta sillä minä joudun nukkumaan tuvanpuolella kun meillä nuorimmainen lapsenlapseni ja hän haluaa sitten nukkua puolisoni vieressä ja meidän pikkumies sitten yläsängyssä.
Pojilla ihanan lämmin makuusopissa.













Tänä viikonloppuna minun oli tarkoitus raahata vanha keittiönsohva ulos äitini
ulkorakennuksesta ja aloittaa projekti " maalinpoisto ".
EN ole vieläkään saanut sitä ulosraahattua sillä mieheni on sammuttelemassa
maastopaloja.
Hän oli jo ensimmäisen palon jälkeen tulossa takaisin mökille mutta....
sittenpä tulikin jo seuraava sammutuskeikka.
No kesähän on vasta aluillaan.
Kyllä minä sen kerkeän saada tuotua tänne mökin pihalle ja aloittaa
sohvan tuunauksen.
Onhan minulla täällä mökissä jo ihan tarpeeksi tehtävää.
Seinäpinnat saavat uuden maalikerroksen sekä takkamuuri pitäisi vielä kerran maalata.

Ei minulta siis tekemiset lopu.






Nyt lähdemme tästä keräämään kimpun lupiineja ja muita kesäkukkia piristämään
mökkiä.





LEPPOISAA LAUANTAITA!



Halauksin

ERICA  ♡






torstai 31. toukokuuta 2018



Tämäkin viikko mennä hurahtanut.
Minulla kun on tuo työkyvynkartoitus ollut jo kaksi viikkoa
ja vielä olisi kaksi viikkoa ainakin edessä.
En oikein tahdo pysyä tahdissa mukana.
Tänään sain nipun papereita joissa aikoja
MRIhin ja EEGhen mm.

Joskus aikoja sitten kirjoitin ja kerroin että minä sairastan masennusta.
Minulla edelleen tuo masennus elämänkumppaninani.
Pahimmat jaksot ovat paranemaan päin.
Minulle kesällä tuo puutarhassa kaiveleminen
on terapeuttista.
Puutarhassa kukkien parissa
touhuamisessa ajatukset
pysyvät kukissa.
Kaikki muu unohtuu.


Tänään olen terapiani jälkeen siivonnut köökkiä.
Yritän jaksaa järjestellä paikkoja täällä kotona
ennen kuin me lauantaina 
ylioppilasjuhlien jälkeen
suuntaamme Tenholaan mökille.





Ihanaa päästä hetkeksi pois kaupingin hälinästä.
Hieman latailemaan akkuja jotta jaksan
taas ensiviikolla juosta
fysiossa ja labrakokeissa ja kaikessa
muussa mitä minulle on suunniteltu.







Vasta juhannusviikolla pääsemme kunnolla mökkeilemään.
Parempi sekin kuin se että ei pääsisi ollenkaan.
Minulle tuo mökki metsässä pellon laidalla on paikka
jossa sielu lepää.
Puron solina ja linnunlaulu
on se mitä suurimmaksi osaksi kuulee.
Jokunen auto voi mennä silloin tällöin ohi.









Kun minä vihdoin voin oleskella mökillä ihan 24/7 on minun tarkoitus 

A) raahata vanha keittiönsohva ulos äidin ulkorakennuksesta
ja poistaa siitä värit. Maalaanko vai en on toinen kysymys.

         B) minun tarkoitus on maalata pirttipöytä ja penkit valkoiseksi

     C) on vielä epävarmaa maalaanko mökin katon valkoiseksi


Monen mielestä minä otan itselleni liikaa hommia
mutta minä niin tykkään tehdä juurikin tuollaisia asioita.
Keittiönsohva on sitten rarkoitus ottaa meille kotiin.

Huomenna minulla vapaapäivä,
joten se sujuu minulla siivouksen merkeissä.
Lauantaina pikkumiehellä päättäjäiset
ja sen jälkeen meillä lakkiaiset.
Sitten se on LOMA.
( toisilla )




HALAUKSIN

Erica  ❤







tiistai 29. toukokuuta 2018

Tiistain jorinoita


Heipä hei kaikille!

Minulla on tässä ollut miettimistä miten ratkaisen omat käyntini työkyvynkartoituksessa, neuropsykologilla, MRIssa ja kaikissa muissa kokeissa joita minulle tullaan tekemään seuraavien ainakin kahden viikon aikana.
Isäntä ja poika ainakin lähtevät mökille.
Lähdenkö mukaan ja ajan edestakaisin kolme- neljä kertaa viikossa vai jäänkö kaupunkiin ja vasta viikonlopuksi lähden mökille.

Olen ollut jo kaksi viikkoa toimintaterapistin testeissä. Ja tänään sain vihdoin viimeiset hänen pitämät testit tehtyä.

Toivottavasti nämä edessä olevat viikot sujuvat nopsaa, jotta minäkin
saisin heittää kengät nurkkaan ja vain oleskella.
Nauttia Suomen kesästä.
Vaikkakin tämä kesä on alkanut sietämättömien kipujen kera ei se minua lannista.
















Halauksin


ERICA





maanantai 28. toukokuuta 2018

Se olisi viimeinen.....


kouluviikko alkanut.
Meidän pienimies ainakin onnellinen.
Hänellä kun tuota kouluväsymystä ollut ekaluokan ensimmäisestä päivästä lähtien.
Herra ilmoitti minulle toisen koulupäivän päätteeksi ; by the way mum I gradueted today.
Se oli nopeaa koulunkäyntiä.
Syksyllä aloittaa kolmannen luokan.
Vielä on muutama kouluvuosi jäljellä.


Minä en pääse aloittamaan lomasta nauttimisen pojan ja isännän kanssa samaan aikaan, sillä minulla vielä kesken työkyvynkartoitus, neuropsykologia, magneettikuvia yms.
Mutta onhan minulla sentään viikonloput vapaat.








Kesä alkoi oikein ryminällä.
Luoto vihertää mutta samalla myöskin alkaa jo huutamaan
kuivuutta.
Maastossa NIIN kuivaa että oksat pois.
Nyt ei vaadita paljoa metsäpalon syttymiseen.

Kukat ja kasvimaa imee kaiken kasteluveden HUPS!


Ihanaa Kesää kaikille 🌸
















🌞:a viikkoosi!



Halauksin

Erica ♡


sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Äitienpäivä


Ihanaa Äitienpäivää kaikille äideille ♡.

Toukokuu ja lämpötila kuin kesällä.
Kummasti mieli kirkastuu auringonpaisteesta ja lämmöstä.
Energiataso nousee samoin kuin inspiraatio tehdä asioita lisääntyy.
En tiedä miten teillä muilla mutta minulle käy näin.





Takaisin kaupunkiin maalta.
Ei niin millään inspiroisi sillä minulla olisi niin paljon enemmän tekemistä maalla kuin täällä kaupungissa.
Vielä on tosin pakko viikolla olla kaupungissa kun pojalla koulu.
Kesäkuukin menee minulla seilatessa mökin ja kaupungin väliä kun joudun sairauteni takia nyt käyään terapioissa ja lääkäreissä jotta saan lausunnon vakuutusyhtiölle sairaudentilastani jotta he voivat sitten päättää jatkuuko minun kuntoutustukeni vai ei.
En ole parantunut sirauksistani vaikka sain myönteisen kuntoutustukipäätöksen. Päinvastoin.
Moni sairauksistani on alkanut oikein urakalla kiusottelemaan.
Tässä sitä mennään eteenpäin hammsta purren ja yrittäen unohtaa kaikki kivut ja säryt vaikkakin ne vaikeuttavat monia arkiaskareitani.






Minulla on päiviä jolloin pääni ei suostu yhteistyöhön kanssani.
On aamuja kun seison keittiössä kahvinkeittimen vieressä vesiastia kädessä ja mietin mihin minun tulee laittaa vesi.
Itken, sillä tiedostan itse että minä tiedän miten kahvia keitetään.
Tiedän mihin se hemmetin vesi laitetaan tai mihin kahvinporpt laitetaan.
Mutta tälläistä voi minun arkeni olla.
Minun syömäni lääkkeet ovat osasyyllisiä tähän kaikkeen.
Oikein pahoina päivinä joudun laittamaan puhelimeni muistuttamaan milloin haen pojan koulusta
sillä muuten varmaan unohtaisin senkin.
Ihan siihen minun omaan työhöni minä en todellakaan enään ole sovelias.
Päivä kerrallaan menen.
Muutakaan en voi.



Löysin aivan ihanan idean silityslaudalle kun seilaislin netissä yksi päivä.
Satun omistamaan tuon keittiönsaarekkeen IKEAsta joka näkyy alla olevassa kuvassa.
Sitten vaan kiinnitetään silityslauta siihen.
Eikö ole mahtava idea?


kuva internetistä





Lämpimät Halaukset 

Erica

💙